Huumeambulanssi http://www.huumeambulanssi.fi Tue, 19 Jun 2018 12:32:44 +0000 en-US hourly 1 Koulutus huume- ja päihdetyön vapaaehtoistyöntekijäksi /koulutus-huume-ja-paihdetyon-vapaaehtoistyontekijaksi/ Sun, 26 Nov 2017 16:35:52 +0000 /?p=67

Kiinnostaako vapaaehtoistyö huume- ja päihdetyöhön liittyen? – Osallistu ja kouluttaudu

Suomessa on paljon aktiivista vapaaehtoistoimintaa huume- ja päihdetyön parissa. Vapaaehtoistoimintaan ei tarvita välttämättä mitään erikoista koulutusta, vaan kaikki halukkaat vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan toimintaan. Suurin osa organisaatioista tarjoaa kuitenkin oman koulutuksen tehtäväkohtaisiin tarpeisiin. Lisäksi oppilaitoksilla on omat koulutusohjelmansa sosiaali- ja terveysalan puolella.

Vapaaehtoistyössä tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja työskentelystä voi olla hyötyä jatkossakin tulevaisuuden tehtävissä. Vapaaehtoistyön kautta maailmankuva avartuu ja on kokemusta rikkaampi. Järjestöjen järjestämät koulutukset tehtäviä varten ovat hyödyllisiä ja aina voi oppia jotain uutta. Vapaaehtoistyö on oiva harrastus, josta jää hyvä mieli.

Suomen huume- ja päihdekäyttö on lisääntynyt entisestään, joten tarvetta vapaaehtoistyöntekijöille on. Vapaaehtoistyö voi olla esimerkiksi osallistumista kenttätyöhön, tukipuhelimeen vastaamista tai tapahtuman yhteydessä olevan tietopisteessä työskentelyä.

Vapaaehtoistyön koulutusmahdollisuudet

Vapaaehtoistyöhön tarvitaan vaihtelevasti henkilöitä eri tehtäviin. Järjestöjen tarjoamat koulutukset ovat yleensä kattavia ja tarpeellisia, mutta lyhytkestoisia, mikä on hyvä asia. Koulutuksiin ei kulu liikaa aikaa ja vapaaehtoistyötoiminnan ja kouluttautumisen voi aloittaa esimerkiksi myös muun työn tai opintojen ohella. Vapaaehtoistyöstä saa tärkeää käytännön työkokemusta ja se laajentaa maailmankatsomusta, joten siitä on monia hyötyjä tekijälleen.

Tähän on listattu muutaman järjestön ennalta ehkäisevän päihdetyön koulutuksista ja kerrottu myös laajemmin päihdetyön ammattitutkinnosta.

YAD – Youth Against Drugs

Oletko nuori alle 29-vuotias ja haluat auttaa huumeongelmaisia ja tehdä ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä muiden nuorten parissa? YAD eli Youth Against Drugs tarjoaa paljon erilaisia koulutuksia vapaaehtoisnuorille. Verkkovapaaehtoistyössä suositaan 13-20-vuotiaita nuoria.

Jokaiselle tehtävälle on oma koulutuksensa. Erilaisia järjestön koulutuksia ovat Infopistekoulutus, Infopistevastaavakoulutus, Jalkautuvan tiimin koulutus, Kamakoulutus, Kättä pidempää- koulutus ja Vuorovaikutus Workshop. Lisäksi järjestö tarjoaa tilauskoulutuksia.

Jalkautuvan tiimin koulutuksessa saa 2-3 päivässä valmiudet toimia elektronisen tanssimusiikin kulttuuriympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn. Koulutuksessa käydään läpi turvallisuutta, eri päihteiden vaikutusta ja perusensiapua, jonka järjestää SPR. Jos olet kiinnostunut jalkautuvan tiimin toiminnasta ehkäisevässä päihdetyössä ja osallistumisesta tapahtumiin vapaaehtoistyöntekijänä sekä ensiavusta, on koulutus hyvä mahdollisuus.

Kamakoulutus liittyy huumausaineproblematiikkaan. Koulutuksen suorittanut saa oikeuden liittyä YAD ry:n päihdekasvatustiimiin. Koulutus kestää yhden päivän ja se järjestetään viikonlopun aikana. Koulutus on suunnattu 16-30-vuotiaille, jotka haluavat pohtia huumausaineisiin liittyviä asioita ja saada oikeuden päihdekasvatustiimiin liittymisestä. Aiheita ovat mm. Huumausaineet ja käyttökulttuuri, ehkäisevän työn vaikutus, ajankohtaiset näkökulmat ja käyttäjien näkökulmat huumausaineisiin.

Punainen risti

Monessa mukana oleva Punainen risti on aktiivinen toimija myös huumeiden ja päihteiden ennaltaehkäisevässä työssä. Punainen risti järjestää myös aiheeseen liittyviä koulutuksia. Koulutukset antavat valmiuksia toimia vapaaehtoisessa päihdetyötoiminnassa. Kurssit ovat viikonloppukursseja, joten opiskelu on helppo yhdistää työntekoon ja muuhun opiskeluun.

Päihdeneuvojakurssi on ehkäisevän päihdetyön peruskurssi. Kurssin tarjoamilla tiedoilla taidoilla saa valmiudet vapaaehtoistyöhön eri oppilaitosten yhteydessä, vanhempainilloissa sekä muissa oman alueen verkostoissa ja toimintaryhmissä.

Ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskurssi on varhaisen puuttumisen kurssi. Se on tarkoitettu päihteiden käyttäjiä kohtaavalle. Kurssin käytyä voi toimia Punaisen ristin tai jonkun muun vapaaehtoisjärjestön päihdetyön vapaaehtoistehtävissä mm. eri tapahtumissa.

Päihdetyön ammattitutkinto

Kyseessä on pidempi kestoinen sosiaali- ja terveysalan ammatillinen lisäkoulutus. Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi halutessaan hakeutua alan ammattikorkeakouluopintoihin. Koulutusta ollaan kehittämässä ja se tulee muuttumaan vuoden 2018 elokuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnoksi.

Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on valmiudet esimerkiksi järjestää oman työpaikan projekti huumeiden vastaisessa työssä. Koulutuksen avulla parannetaan omaa osaamista ennalta ehkäisevän päihdetyön parissa. Opintoihin kuuluu tutustuminen riippuvuusilmiöön ja syvempi tutustuminen päihteiden aiheuttamiin haittoihin. Opiskelija saa kattavan osaamisen päihdetyön lähestymistilanteisiin.

]]>
Ennaltaehkäisevä huume- ja päihdetyö /ennaltaehkaiseva-huume-ja-paihdetyo/ Sun, 26 Nov 2017 16:34:10 +0000 /?p=64

Vaikka tiedetään, että päihteistä on paljon terveydellisiä haittoja ja ne voivat vaikuttaa muidenkin ongelmien syntymiseen, ovat päihteet olemassa ja niitä käytetään yleisesti. Onkin sopeuduttava ja vastattava olemassa olevaan tilanteeseen. Ennaltaehkäisevä huume- ja päihdetyö keskittyy vähentämään huumeiden käyttöhaluisuutta ja tarjontaa. Toisaalta tavoitteena on myös pitää huolta käyttäjien terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tavoitteena on saada päihdekierre loppumaan kokonaan.

Laki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä

Valtiolla on velvollisuus huolehtia ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä. Suomessa THL on vastuussa koordinoinnista ja ohjauksesta. Laki ehkäisevästä päihdetyön järjestämisestä 523/2015. Lain noudattamisen tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen sekä alkoholi-, huumausaine-, rahapelihaittojen ehkäiseminen ja tupakoinnin vähentäminen.

Laki tuo vahvan perustan ennaltaehkäisevän päihdetyön tekemiselle. Vaikka vapaaehtoisia saattaisi löytyä muutenkin, takaa laki toiminnan jatkuvuuden. Tarkoituksena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa kaikissa eri ihmisryhmissä ja tukea erityisesti kuntien työn kehittämistä aiheen parissa.

Mitä on ennaltaehkäisevä päihdetyö?

Päihteiden ja huumeiden käytöstä aiheutuu valtavia kustannuksia valtiolle vuosittain eri muodoissa. Päihteiden ja huumeiden käyttö aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Vaikeudet kohdistuvat huumeiden käyttäjiin itseensä, mutta myös läheisiin ja koko yhteiskuntaan. Onkin todella tärkeää, että ennalta ehkäisevää työtä tehdään, sillä muuten päihteiden ja huumeiden käytöstä saattaisi muodostua vieläkin suurempi ongelma.

Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään huumausaineista ja muista riippuvuuksista johtuvia haittoja. Perimmäisenä tavoitteena on madaltaa kysyntää, tarjontaa, saatavuutta ja päihdehaittoja. Samalla halutaan edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ennaltaehkäisevän huumetyön yhteistyöosapuolet

Lain mukaan valtio on vastuussa ennaltaehkäisyn toimeen panemisesta. Käytännössä valtio koordinoi tehtäviä eteenpäin. Sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) tehtävät etenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL:llä on aluehallintoelimiä, jotka seuraavat viranomaisten ja kuntien lain toteuttamista ja antavat tietoa sekä koulutuksia asian tiimoilta.

Valistustyö ja ennaltaehkäisy kuuluvat kaikille. Suhtautuminen päihteisiin alkaa jo lapsuudesta. Vanhemmilla on tärkeä osa vastuullisen päihdekulttuurin esimerkkeinä. Valtio ja sen elimet eivät ole yksin tekemässä ennalta ehkäisevää huume- ja päihdetyötä vaan yhteistyökumppaneihin kuuluu paljon muitakin osallistujia. Osa tekee vapaaehtoistyötä ja osa työnsä puolesta. Viranomaisilla, järjestöillä, yrityksillä ja muilla yhteisöillä on kaikilla oma tärkeä merkityksensä ennaltaehkäisyssä.

Politiikalla, sosiaali- & terveyspalveluilla, työpaikoilla, oppilaitoksilla ja harrastustoimijoilla on kaikilla oma osuutensa päihteiden ennaltaehkäisevässä työssä. Ennaltaehkäisy tai sen puuttuminen vaikuttavat yksilöön, lähipiiriin, paikallisyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.

Käytännössä päihdetyötä toteutetaan pitämällä huoli riittävästä päihdetietoudesta, asennekasvatuksesta ja tiedostamalla kaikkien omat oikeudet. Pyrkimyksenä on myös vaikuttaa päihdehaitoilta suojautumiseen ja riskitekijät otetaan huomioon. Ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan myös päihteiden saatavuuteen, tarjontaan ja haittojen olemassaoloon vähentävästi.

Esimerkkejä organisaatioista

Huumeiden vastaisessa työssä ja ennalta ehkäisyssä on mukana monia organisaatioita ja yhteisöjä.

  • YAD, Youth Against Drugs Ry toimii pitkälti vapaaehtoisten nuorten voimalla. Yhdistys järjestää vertaistukitempauksia. Kesän festareilla on mahdollista mennä juttelemaan nuorille esimerkiksi huumeisiin liittyvistä asioista. Tarkoitus ei ole tuputtaa, vaan tarjota matalan kynnyksen vertaistukimahdollisuus.
  • Music Agains Drugs on ehkäisevän päihdetyön yhdistys. Kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset. Järjestön tempauksia ovat mm. bändikilpailu, Music Against Drugs-iltatapahtumat ja esimerkiksi verkkopelaamishanke.
  • Sininauhaliitto on kristillisen päihdetyön keskusliitto. Liiton päihdetyöhön kuuluu päihdehaittojen ja syrjäytymisen ehkäisy, riippuvuuksista toipumisen tukeminen ja elämän eheyttäminen.
  • A-klinikkasäätiön tavoitteena on niin ikään vähentää päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Päihdelinkki-verkkopalvelu on A-klinikkasäätiön toimesta pidetty tukipalvelu huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen, tarjoten tukea vaikeassa asiassa.
  • Irti Huumeista Ry tarjoaa vertaistukiryhmiä päihteiden käyttäjille. Toimintaan kuuluvat mm. Päivystävä puhelin ja läheistyöntekijä.
]]>
Huumeidenkäyttö Suomessa /huumeidenkaytto-suomessa/ Sun, 26 Nov 2017 16:33:11 +0000 /?p=61 Huumeiden käyttö Suomessa – historiasta tulevaisuuden näkymiin

Moni huumausaine on tullut Suomeen alun perin lääkeaineena. Käyttökokemusten jälkeen niissä on kuitenkin huomattu ongelmakohtia, kuten riippuvuuden aiheuttaminen ja negatiiviset vaikutukset elimistöön, joten lääkeaineet on luokiteltu huumausaineiksi. Huumausaineiden käyttö, hallussapito ja myynti on kielletty huumausainelainsäädännöllä.

Kielloista huolimatta huumeiden käyttö on yhä yleisempää ja asenteet huumausaineita kohtaan ovat myönteisempiä kuin ennen. Suomi taistelee monen muun maan rinnalla huumausainerikoksia vastaan ja pyrkii samalla hoitamaan osuutensa narkomaanien kuntoutuksessa. Käytölle ei ole näköpiirissä loppua. Rohkeimmat ovatkin tuoneet esille huumausaineiden dekriminalisoimisen.

Huumausaineiden historia Suomessa – lääkeaineista huumausaineiksi

Nykyään huumausaineiksi luokitellut aineet määriteltiin aiemmin lääkkeiksi ja ne ovat olleet siis laillisessa käytössä. Niitä käytettiin sairauksien hoitoon kuten oopiumia kivunlievitykseen ja punatautiin, morfiinia kivunlievitykseen, kokaiinia paikallispuudutuksiin ja heroiinia hengitystievaivoihin ja kivunlievitykseen. Myös esimerkiksi yskänlääkkeissä oli sallittua käyttää useita nykypäivänä koviksi huumeiksikin luokiteltuja aineita kuten heroiinia. Suomalaiset saivat tietoa huumeiden viihdekäytöstä mm. ulkomaan lehtijutuista, jotka oli käännetty suomeksi.

Aikaisemmin huumeista riippuvuutta hoidettiin toisilla huumeilla, joiden luutiin olevan parempia. Huumeriippuvuudet saattoivat johtua siis ongelmakäytöstä tai riippuvuushoidoista. Huumausaineiden käytöstä havaittiin haittavaikutuksia kuten riippuvuutta, vaikutusta mielenlaatuun, muita terveysriskejä ja vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin. Väärinkäytöksistä alettiin kuitenkin puhua kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, kun raittiusliike alkoi ottaa valtaa.

Huumausaineiden käyttö, hallussapito ja myynti luokiteltiin rikokseksi vuonna 1966 ja vuonna 1972 muodostettiin Suomen huumausainelaki. Samojen vuosikymmenten vaihteessa Suomessa oli menossa huumeaalto, joka lisäsi merkittävästi huumausaineiden käyttäjiä.

Huumausaineiden käyttö lähti seuraavaan nousuunsa 1990-luvulla. Kannabiksen käyttö tuplaantui. Juhlintaan otettiin mukaan ekstaasi ja gamma. Amfetamiinin käyttö moninkertaistui. Tämän seurauksena saatiin kärsiä rikollisuuden ja sairastuvuuden lisääntymisestä, tartuntatautien yleistymisestä ja huumekuolemien noususta.

2000-luvulla kannabiksen käyttö on yleistynyt entisestään. Kasvin kotikasvatus on lisääntynyt. Tämän seurauksena huumeiden käyttäjät ovat alkaneet käyttämään marihuanaa yleisemmin hasiksen sijasta. Uusimmat huumetrendit ovat muuntohuumeet ja lääkeopiodit.

Suomalainen huumeiden käyttäjä

Huumeiden käyttäjiä on Suomessa arviolta 150 000. Suurin osa käyttäjistä asuu pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa, mutta huumeet ovat levinneet koko Suomeen. Miehet käyttävät huumeita hieman enemmän kuin naiset. Laajinta käyttö on 25-34-vuotiaiden miesten keskuudessa.

Tyypillistä huumeiden käyttäjää tai huumeriippuvaista ihmistä ei ole olemassa. Huumeongelmainen voi olla kuka tahansa tavallinen työssäkäyvä tai opiskeleva ihminen, eikä käytöstä tiedä edes lähipiiri. Käyttö saatetaan huomata vasta kun ongelma on edennyt jo todella pitkälle.

Suomessa huumekuoleman saanut on useimmiten 30-34-vuotias mies, jolla huono-osaisuus on alkanut jo varhain. Ei voida tarkkaan sanoa, onko huono-osaisuus ajanut huumeiden käytön pariin vai päinvastoin. Kuolemat ovat olleet enimmäkseen liika-annostuksia, lisäksi mukana on itsemurhia. Suurimmassa osaa tapauksissa kyseessä on ollut sekakäyttöä esimerkiksi huumausaine yhdistettynä alkoholiin tai mielialalääkkeisiin.

Suhtautuminen huumeisiin muuttumassa myönteisemmäksi ihmisten keskuudessa

Tämän hetken pinnalla oleva huumetrendi on muuntohuumeet eli design huumeet. Kyseiset huumeet valmistetaan laboratorioissa. Muuntohuumeiden kontrollointi on hankalaa, silla vain yhtä molekyyliä muuttamalla tulee uusi aine. Jos sitä ei ole vielä kielletty Suomessa, on hallussapito ja käyttö laillista kunnes lakia muutetaan. Nopeatempoisuuden takia tämä on ongelmallista, Suomessa ollaankin keksimässä helpotusta lainsäädäntöön. Lisäksi metamfetamiinin ja kannabiksen käyttö on yhä yleisempää.

Huumeiden käyttö on arkipäiväiväistymässä. Huumeita käytetään esimerkiksi työssä jaksamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen sekä toisaalta rankasta arjesta saadun vapaa-ajan rentoutumisen maksimointiin. Populäärikulttuurin myönteinen suhtautuminen huumausaineisiin lisää kiinnostusta niihin ja kokeilumäärät lisääntyvät.

Tulevaisuuden näkymät

Ennustusten mukaan kaikkien huumausaineiden käyttö lisääntyy Suomessa etupäässä lääkkeet, kannabis, muuntohuumeet ja kokaiini. Ihmiset suuntautuvat myönteisemmin huumausaineisiin, joka alentaa kynnystä kokeiluun uusille käyttäjille.

Puhutaan jopa huumeiden dekriminalisoimisesta Suomessa. Tästä on saatu hyvää näyttöä esimerkiksi Portugalista. Suomi on kuitenkin vielä kovin kaukana laillistamisesta, sillä lainsäädäntö katselee asiaa aivan toiselta kantilta tällä hetkellä. Toisaalta huumeista aiheutuneet kustannukset pitkälti säästyisivät, mutta toisaalta käyttäjämäärät lisääntyisivät matalamman kynnyksen johdosta.

]]>